Jenni Jäntti

Näin väitettiin tänään Arkadia 2027 -koulutusohjelman seminaarissa. Itselläni on kuitenkin tekoälystä sekä seminaarin sisällöstä muutama paljon mielenkiintoisempi kysymys: 

Samaan aikaan kun tekoälystä puhutaan samoin argumentein kuin internetin ja sosiaalisen median tulon aikoihin, on hyvä pitää katse tärkeimmässä: Miten tekoälyä käytetään oikeasti hyvään? Niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnankin tasolla.

Ongelmakohtien taklaamista

Tekoäly on työkalu, jolla on mahdollista luoda paljon kaikenlaista. Kuten teollisen vallankumouksen aikoihin, tekoäly voi mullistaa tapamme tehdä töitä. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että edistyksen hedelmät täytyy jakaa tasapuolisesti. Jos tekoäly muokkaa työelämäämme ennennäkemättömällä tavalla ja lisää tuottavuutta, on hyvä puhua siitä, miten nämä edistysaskeleet näkyvät tavallisen ihmisen arjessa. Tutkimus toisensa perään esimerkiksi puoltaa nelipäiväisen työviikon hyviä vaikutuksia - kun tähän lisää tekoälystä saadun hyödyn, tuleeko työnteosta tarpeetonta? Ja jos tulisi, miten ihmiset eläisivät? Miten kävisi kansantalouden? Perustulo toisi ratkaisun osaan yksilötason ongelmista, muttei kaikkiin. 

Tekoälyn huonoja puolia ei voi mielestäni ohittaa vain olankohautuksella ja innovaatioiden sokealla seuraamisella. Ilmastokatastrofin ollessa jo täällä, meidän pitää pystyä tarkastelemaan kriittisesti kaikkea tekemäämme, myös uusia innovaatioita. Tekoälyn käyttö vaatii datakeskuksia ja datakeskukset vaativat vettä, sähköä, tilaa ja materiaaleja. 

Tekoälyn käytössä on hyvä pitää mielessä myös se, ettei kyseessä ole oikeasti älykäs olento vaan kielimalli. Kielimalli toimii sille syötetyn datan pohjalta ja mallintaa niitä vinoumia, joita datassa on. Puhuimme jo muutama vuosi sitten kauppakorkeakoulun luennolla miten esimerkiksi rekrytointitilanteissa tämä saattaa tarkoittaa tahatonta syrjintää iän, sukupuolen, nimen tai hakemuksessa käytettyjen termien perusteella.

Tekoäly mahdollistaa myös esimerkiksi uusia verkkoväkivallan muotoja: jopa 98 prosenttia deepfake-videoista on pornografisia ja 99 prosentissa videoita on naisista. Tarvitsemme lainsäädäntöä suojelemaan kansalaisiamme sekä rajoittamaan sitä, kuinka helposti näitä videoita voi tehdä. Naisiin kohdistuva väkivalta on jo nyt vakava yhteiskunnallinen ongelma, sitä ei ainakaan pidä tehdä helpommaksi tekijöille. 

Olisi hyvä puhua myös siitä, mikä oikeus yksilöllä on omiin kuviinsa, teksteihinsä ja taiteeseensa. Millä perustein näitä saa käyttää tekoälyn opettamisessa? Voiko asian kieltää jotenkin vai onko kaikki yleistä riistaa? Pitäisikö meidänkin ottaa oppia Norjasta, jossa jokaisella on oikeus omiin kuviinsa? Ken tietää, Barbie ei. 

Kenellä sitten on vastuu tästä kaikesta? 

Euroopan tasolla tekoälyn käyttöä ohjaa AI Act, joka määrittelee tekoälyn käytön rajat. Ensi vaalikaudella tulee ajankohtaiseksi myös päivittää suomalaista lainsäädäntöä. Oikeusministeriö onkin käynnistänyt esiselvityksen siitä, miten lainsäädäntöä pitäisi muuttaa jotta tekoälyn käyttö mahdollistuu viranomaistyössä. Vastuukysymykset on yksi suurin ongelmakohta yhtälössä: kenellä on vastuu silloin, kun tekoäly sössii? Vastaukseksi on esitetty virkahenkilövastuun siirtämistä tuotteen käytöstä päättäneelle taholle, usein siis koko organisaatiolle. Kun vastuu siirtyy pois yksilöiltä, nousevat rikosoikeudelliset ongelmat myös keskusteluun. Millaisessa rikosoikeudellisessa vastuussa esimerkiksi Kela voisi olla? 

Luottamus ja reiluus: yhteiskunnan kulmakivet

Paneelikeskustelussa siirryimme tekoälystä Suomen tulevaisuuden suuntaan ja siihen, mitä jätämme tulevaisuuden sukupolville. Keskustelussa nousi esiin nuorten kokema epäreiluus poliittisesta tilanteesta sekä yleinen luottamuksen puute poliittiseen päätöksentekoon. Nuoret esimerkiksi äänestävät vähemmän kuin varttuneemmat sukupolvet ja heitä onkin moukaroitu kunnolla viimeaikoina. Miten valaa tulevaisuususkoa nuoreen, joka on tippunut yhteiskunnan turvaverkkojen läpi pitkäaikaistyöttömäksi heti valmistuttuaan? Miten luoda sukupolvien välistä solidaarisuutta ja reiluutta? Onko reilua että ihmiset, jotka ovat saaneet nauttia hyvinvointivaltion hedelmistä, ovat nyt valmiita kaatamaan koko puun? 

Lopuksi pääsimme myös itse pohtimaan tulevaisuusskenaarioita futuristi Elina Hiltusen johdolla. Olen tehnyt samanlaisia harjoitteita tulevaisuudentutkimuksen luennoilla ja nautin näistä suunnattomasti, vaikka tänään takki olikin tyhjä liian lyhyiksi jääneiden yöunien ja pitkäksi venyneen päivän takia. 

Tällä kertaa Arkadia herätti tällaisia ajatuksia. Vielä muutama kerta jäljellä ja odotan niitä innolla!

 Mikä on hoivan hintalappu ja kenen maksettavaksi se tulee?

Ikäluokkien vanhetessa olemme pian hoivakriisissä. Hoivan tarpeen lisääntyessä myös omaishoidon merkitys kasvaa. Tämä näkyy jo nyt, kun omaishoidettavien määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2012 lähtien. Kasvu on ollut suurinta lasten keskuudessa, jossa omaishoidettavien määrä on lisääntynyt jopa 87 prosenttia. Kasvu on ollut merkittävää myös yli 75-vuotiaissa.

Aikuisväestöstä 1,3 prosenttia toimii omaishoitajina. Heistä noin 70 prosenttia on naisia. Omaishoitajista 53 prosenttia on itse eläkkeellä ja 32 prosenttia työssäkäyviä. Työssäkäyvä vanhempi saattaakin joutua tilanteeseen, jossa oman lapsen lisäksi täytyisi hoitaa omia vanhempiaan, pyörittää taloutta, käydä töissä ja pitää huolta mielenterveyden rippeistä. Vanhetessa taas puoliso saattaa tarvita hoitoa, jonka saatavuus on epävarmaa. Kenenkään ei pitäisi joutua valitsemaan oman toimeentulonsa ja läheisen hoivan välillä.

Vasemmistonaiset vaatii:
Omaishoito ei voi riippua muiden terveydenhuollon palveluiden saatavuudesta. On hyvinvointialueiden tehtävä varmistaa, että kaikkialla on saatavilla monipuolisia ja saavutettavia palveluita.
Omaishoidon tuen minimimäärä on tällä hetkellä 530 euroa kuukaudessa. Varsinainen omaishoitajien palkkioiden taso riippuu tällä hetkellä paljon hyvinvointialueesta. Tehdyn työn arvo ei kuitenkaan muutu paikkakunnan mukana. Palkkiokriteerit tuleekin yhtenäistää koko maassa ja palkkioiden tasoa on korotettava nykyisestä minimistä.
Myös omaishoitajilla pitää olla mahdollisuus vapaapäiviin ilman huolta läheisen terveydentilasta. Omaishoidettaville tarjottavaa lyhytaikaista sijaishoitoa tulee monipuolistaa, jotta lakisääteisten vapaapäivien pito on tosiasiassa mahdollista.

Tänään vietetään Euroopan omaishoitajien päivää. Päivä muistuttaa, ettei läheisten auttaminen katso kalenteria. Siinä missä päivä kannustaa työnantajia ottamaan omaishoivan paremmin huomioon työyhteisössä, muistuttaa päivä myös yhteiskunnallisen muutoksen tarpeellisuudesta. Hoivaa ei voida nähdä automaattisesti naisten harteille tippuvana työtaakkana, vaan osana yhteiskuntaa ja sitä miten me yhteiskuntana huolehdimme toisistamme.

Teksti julkaistu Vasemmistonaisten somessa Euroopan omaishoitajien päivänä 6.10.2026. 

Tytöt kohtaavat edelleen oikeuksiensa polkemista, vapauksiensa rajoittamista sekä unelmiensa vähättelyä vain siksi, että ovat tyttöjä. Heillä ei ole kaikkialla mahdollista toteuttaa itseään vapaasti, työskennellä haluamassaan ammatissa, kouluttautua tai valita omaa kumppaniaan.

Vuosittain jopa 12 miljoonaa tyttöä päätyy lapsiavioliittoihin. Tyttöjen koulunkäyntimahdollisuudet ovat heikentyneet entisestään pandemian seurauksena. Heidän mahdollisuutensa valita itsenäisesti oma ammattinsa vaihtelee rajusti asuinpaikan, perheen varallisuuden sekä kulttuurinormien mukaan. Vaikka tilanne ei ole Suomessa yhtä paha, emme silti ole lintukoto tyttöjen oikeuksien toteutumisessa. 

Suomessa tytöt kohtaavat seksuaalista häirintää, vähättelyä sekä ennakko-oletuksia, jotka kaikki vaikuttavat siihen, saavatko tytöt kasvaa rauhassa. Häirinnästä on tullut niin yleistä sosiaalisessa mediassa, ettei sitä enää edes mielletä häirinnäksi, vaan arkipäiväksi. Tytöt kohtaavat perinteisesti tyttömäisten mielenkiinnon kohteidensa vähättelyä samalla kun heitä hätyytetään pois perinteisesti poikamaisten asioiden parista. Heitä ohjataan opiskelemaan tiettyihin ammatteihin vain sukupuolensa takia. Yhtälössä ei ole voittajia. 

Millainen maailma jättää puolet kansastaan sivuosaan? Tyttöjen nykykohtelun ei pitäisi olla kenenkään etu. Meidän tulisikin pystyä tunnistamaan tyttöyden tärkeys ja ainutlaatuisuus. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sukupuolisensitiivisen koulutuksen antamista lasten parissa työskenteleville, lapsivaikutusten arviointia päätöksenteossa sekä vahvempaa puuttumista verkkovälitteiseen ahdisteluun. Loppupeleissä onkin meidän aikuisten tehtävä varmistaa, että tytöt saavat kasvurauhan. 

Kansainvälinen tyttöjen päivä nostaa esiin erityisesti tyttöjen kohtaamia ongelmia yhteiskunnassa ja vaatii niihin ratkaisuja. Me voimme yhdessä rakentaa tulevaisuutta, jossa jokaisella tytöllä on mahdollisuus kasvaa, unelmoida ja elää rauhassa. Hyvää tyttöjen päivää!

Teksti julkaistu ensimmäisen kerran Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton somessa Tyttöjen päivänä 11.10.2026.